Kirjoittajat
Jokinen Saija
Teppo Jani
Olemme tähän blogipostaukseen koonneet joitakin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten voimme opettajana tukea ja saattaa opiskelijoita hyvillä mielin työelämään.
Nuoret työelämään
Vain 61 % nuorista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti. Jopa 37 % pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa. Nuorten hyvinvointi on tänä päivänä paljon otsikoissa näkyvä puheenaihe. Myös omassa opettajan työssä törmää surullisen paljon opiskelijoihin, jotka kärsivät uupumuksesta, masennuksesta, motivaation puutteesta tai vain kyvyttömyydestä edetä opinnoissa. Opiskelijoiden lisääntynyt vaikeus saavuttaa kelvollisia oppimistuloksia ja edetä opinnoissa uhkaa johtaa riman alentamiseen, kuten ilmeisesti peruskouluissa on jo käynyt. Riman alentaminen opinnoissa ajaa nuoret entistäkin vaikeampiin haasteisiin työelämässä. Jos koko koulutaipaleensa on tullut työnnetyksi eteenpäin, voi työelämässä olla orpo olo. Tässä on opettajilla iso kysymys pohdittavaksi: miten tukea, auttaa ja tarjota erityisjärjestelyitä siten että nuori kuitenkin joutuu oppimaan tarpeellisia työelämätaitoja (itseohjautuvuutta, ongelmaratkaisukykyä, resilienssiä) ja saa pystyvyyden kokemuksia.
Lähde: tietoanuorista.fi.
Opiskelijan tukeminen työelämään siirtymisessä
Opettaja voi opetuksessaan motivoida opiskelijoita tuomalla opetukseen työelämänäkökulmaa ja kertomalla opiskelijoille työelämästä, erilaisista alaan liittyvistä työtehtävistä ja muita alalle innostavia ja tietoa lisääviä juttuja. Hyväksi havaittu keino on esimerkiksi laatia kunkin kurssin alkuun johdantoluennon yhteyteen alasta positiivista ja innostavaa kuvaa maalaavia ajatuksia ja asioita, faktoja ja kysymyksiä. Myös kurssin aikana kukin osakokonaisuus on hyvä jollain lailla linkittää opiskelijoiden mielissä tulevaan työelämään ja näin paitsi perustelle opiskelijalle miksi tätä on syytä opiskella, myös lisätä opiskelijan tietämystä alan työelämän luonteesta ja täten vähentää työelämän vierautta ja pelottavuutta.
Hyväksi havaittu tuki työelämässä oppimisjaksolle siirtyville opiskelijoille on ollut opettajan tekemä paketti, jossa kerrotaan työelämässä oppimisjaksoista ja mitä siellä pitäisi tapahtua. Oppilaitoksessa suoritetaan työelämässä oppimisjaksojen aikana työkykypassi, jossa on neljän teeman alla erilaisia tehtäviä, joista suoritetaan noin 16. Vastaukset tehtäviin haetaan työpaikan asioista. Teemat ovat: ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot.
Lisäksi oppilaitokselta on tullut uusi paketti, jossa on kattavammin kerrottu työelämässä oppimassa-jakson asioista, kuten mm. Muistilistat.
Opintojen aikana opintojaksoille tai erillisiin tilaisuuksiin on hyvä tuoda oikeita esimerkkejä ja tarinoita työelämästä. Eri alojen ammattilaiset voisivat tulla kertomaan omia uratarinoitaan. Ammattilaiset kertoisivat konkreettisia esimerkkejä eri työtehtävistä, hankkeista, työssä käytettävistä ohjelmistoista / työkaluista, työpäivän kulusta yms. Opiskelijat voisivat jutella ammattilaisten kanssa, kysyä kysymyksiä ja tilaisuuksissa voisi olla esimerkiksi nimetön kysely missä opiskelijat voisivat kysyä mieltä askarruttavia asioita esimerkiksi yksittäisinä sanoina. Apuna voisi käyttää Flingaa, Padlettia.
Lähteet:
Työkykypassi.
Parempi työelämä.
Minäpystyvyyden vahvistaminen
Opiskelijan minäpystyvyyttä voi vahvistaa opintojen aikana antamalla kursseilla riittävän helppoja tehtäviä, jotta jokainen saa edes jonkin verran kokea onnistumista, mutta myös haastavampia tehtäviä, jotta kyvykkäimmät saavat kokea onnistumisia itselleen haastavissa tehtävissä. Jokaisella opiskelijalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja monenlaisille vahvuus-heikkousprofiileille on paikkansa työelämässä. Tämä on asia mitä on hyvä opiskelijoille tuoda esille.
Viikolla olin tapaamassa opiskelijaani, joka oli ollut ensimmäisen viikon työelämässä oppimisjaksolla. Aikaisemmin on ollut eri aloilla opiskelemassa ja saanut sieltä suoritettua opintoja. Nyt oli työelämässä oppimisjaksolla ja ensimmäinen tunne, joka jäi mieleen, oli pelko työelämää kohtaan, mutta samalla oli kiinnostunut. Hänelle pitäisi nyt saada vahvistusta työelämän suuntaan, jotta vahvistuisi myös työelämässä saatava sosiaalisuus sekä turvallisuus. Toki turvallisuus voi olla haastavaa, joissain työpaikoissa. Omien rajoitteiden ja vahvuuksien tuntemus on tässä varmasti avainasemassa. On muistettava, työpaikoilla on jo sellaisia ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia sekä muita haasteita, vaikka diagnoosia ei ole. Se on luonnollista, eikä ne tarvitse syytä erikseen. Jokaisella on oma tapa toimia ja jopa voisi sanoa, selviytyä, edetä tehtävissään.
Lähteet:
Erilaiset oppijat, materiaalipankki.
Perinteiset oppimisen apuvälineet.
Digitaaliset oppimisen apuvälineet.
Urasuunnittelu
Luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmisen paras turva teknologisoituvassa työelämässä.
Opettajalla on suuri rooli siinä millaisia kursseja ja esimerkkejä tuo opiskelijoille. Toki kursseissa opetussuunnitelma ja perusteet ohjaa opetusta pitkälle. Opettajan motivaatio, työelämäura ja substanssiosaaminen vaikuttaa paljon.
Toisella asteella kysytään urasuunnitelmaa henkilökohtaistamiskeskusteluiden yhteydessä ja sitä päivitetään joka kerta opiskeluiden ajan. Urasuunnitelmalomakkeella ei ole montaa kohtaa, vaikka asia on iso. Tämä yhdistettynä henkilökohtaistamiseen antaa kuitenkin paljon vastauksia esimerkiksi mielenkiinnonkohteisiin ja osaamisiin. Voidaan ohjata opiskelijaa valinnaisten valinnassa sekä tarjoamalla jatkomahdollisuuksia esimerkiksi väyläopintoihin, jossa oppilaitoksen opinto-ohjaaja toimii apuna.
Yhteiskunta muuttuu koko ajan ja tietyillä aloilla muutos on iso lähivuosina. Opettajalla voi olla liian pieni näkemys asiaan, jos hän ei pääse itse sitä kokemaan. Opiskelijoiden työelämässä oppimassajakso on yksi kurkistusikkuna sinne. Toisia mahdollisuuksia ovat opettajien omat työelämäharjoittelujaksot sekä kansainväliset opettajavaihdot.
Korona-aika muutti työntekemistä paljon, kun tuli etätyö voimakkaasti mukaan, hyvässä ja pahassa. Teknologia korvaa ja luo työtä. Tämä muutos on iso. On muistettava: Luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmisen paras turva teknologisoituvassa työelämässä.
Lähteet:
Työterveyslaitos, Hyvinvointia työstä 2030.
OPH, henkilökohtaistaminen.
OPH, Henkilöstövaihto.
Mielen hyvinvointitaitojen vahvistaminen
Ihmisen työkykyyn ja työelämässä pärjäämiseen koko työuran ajan vaikuttaa terveelliset elintavat: terveellinen ravinto, riittävä uni ja riittävä määrä liikuntaa sekä henkinen hyvinvointi. Henkiseen hyvinvointiin kuuluu itsetuntemus, hyvä arjen hallinta ja osallisuuden kokeminen. Itsetuntemus rakentuu itsensä ja omien vahvuuksiensa tunnistamisesta sekä omien unelmien ja tavoitteiden hahmottamisesta. Hyvä arki rakentuu käytännön asioista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin. Osallisuuteen kuuluu omien vaikutusmahdollisuuksien ja vastuiden ymmärtäminen ja yhteiskuntaan ja verkostojen toimintaan osallistuminen. Opintojen aikana opiskelijalla on mahdollisuus oppia arjen hallintaa ja oppia ymmärtämään arjen sujuvuuden ja mielen hyvinvoinnin vaikutus opiskelu- ja työkykyyn.
Opettaja voi työssään vahvistaa opiskelijan hyvinvointitaitoja kohtaamalla opiskelija: ohjaamalla, kannustamalla, neuvomalla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Opettajan on tärkeä kohdata opiskelija kahden kesken ja yksilönä aina kun opiskelija tarvitsee tukea.
Kohtaamalla opiskelija: ohjaamalla, kannustamalla, neuvomalla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä.
Esimerkiksi säännöllisesti tai tarvittaessa järjestettävät tutorkeskustelut ovat paikka missä opettaja voi yhdessä opiskelijan kanssa pohtia opiskelijan tilannetta, tavoitteita, vahvuuksia ja osaamista sekä tukitarpeita. Jo pelkkä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen vahvistaa opiskelijan hyvinvointia.
Vastaa