Kategoria: Politiikka

  • Kyläkoulut

    Kyläkoulut

    Lauantaina olimme vaalityössä ja siellä tuli hyvä keskustelu kansalaisen kanssa kouluista, etenkin kyläkouluista.

    Ajattelen asiaa laajemmin ja nostan tässä muutamia näkökulmia, joita mietin. En halua tässä kirjoittaa laajemmin, mutta haluan nostaa näkökulmia esiin. Nämä ovat isoja asioita ja vaativat tietoa sekä taitoa.

    Kyläkoulumme Keuruulla ovat: Haapamäellä, Jukojärvellä ja Pohjoislahdella.

    Näkökulma: Kiertotalous

    Meillä on olemassa kiinteistöjä – joista nyt on ehkä ajatuksena ”päästä niistä eroon”. Eihän me niistä oikeasti päästä eroon, kiinteistöt ovat ja pysyvät paikallaan. Ne ovat meidän kunnan alueella, täällä Keuruulla. Omistaja voi kyllä vaihtua, mutta jos erittäin huonosti käy, kiinteistö palaa uudelleen kunnan vastuulle.

    Kiertotalouden kannalta ajateltuna: koulu on tehty koulukäyttöä varten ja jos ei tarvitse tehdä muutoksia, luonto ja talous kiittävät.

    Jos kuitenkin pitää miettiä toisia vaihtoehtoja jatkaakseen kiinteistön käyttöä, mitä siihen tilalle?

    Jukojärven koulussa on ajateltu jatkokäyttöä, tekemällä kevyitä väliseiniä ja viemäröintiä on suunniteltu jatkokäyttöä varten, jolloin siihen on ”helpompi” liittää uusia viemäripisteitä. Tuleeko Jukojärven koulusta luontovanhainkoti, jossa on retkeilymahdollisuuksia vanhuksille esteettömillä poluilla. Voihan sille olla jotain muutakin käyttöä, esimerkiksi jonkin yrityksen toimistotilat, joista voi kesken työpäivän tai töiden jälkeen lähteä lenkille.

    Näkökulma: Sosiaalisuus

    Kyläkouluissa oppilaat vähenevät, samoin muissa kouluissa maaseudulla. Muistaakseni Suomessa oppilasmäärä tipahtaa 80 000 oppilaaseen vuoteen 2030 mennessä.

    Kun oppilasmäärä pienenee, samalla vähenevät kaverit. Voi tulla ikäluokkia, joissa ei ole kaveria naapurista ja oman ikäinen kaveri asuukin kylän toisella laidalla. Miten vapaa-ajalla näet kaverin, kun kaverin luokse voi olla seitsemän kilometrin matka.

    Sosialisaation kautta lapsi tulee osalliseksi ympäröivästä yhteisöstä ja sen kulttuurista (Frønes 1995, 7). Samalla lapsi sisäistää oman yhteisönsä kielen, sosiaalista vuorovaikutusta säätelevät ja ohjailevat symbolit, normit ja rajoitukset, mutta myös omien vanhempiensa asenteita ja hänen perheelleen tyypillisiä toimintatapoja (Berger & Luckmann 1995, 153–154; Wentzel 1996). – Lainaus: Oppilaiden sosiaaliset suhteet ja kouluviihtyvyys yläkoulun alussa, Päivi Hallinen 2010.

    Todetaan myös samalla, että liian isoista luokista on myös haittansa, mutta en ota sitä tähän kyläkoulu asiaan.

    Näkökulma: Riittävä koulutus

    Pienet ryhmät antavat opettajalle mahdollisuuden oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen ja ehkä myös yksilölliseen opetukseen. Tuen tarpeiset oppilaat kiittävät saadessaan yksilöllistä ohjausta. Muistetaan, että tuen tarpeinen ei tarkoita välttämättä diagnoosia.

    Joudumme todennäköisesti miettimään mikä on koulutuksen taso tulevaisuudessa. Pitääkö olla hyvä koulutus vai riittävä koulutus?

    Näkökulma: Opettaja-/ohjaajaresurssi

    Kyläkoulujen ja pienten paikkakuntien haaste on saada (vakituisia) opettajia. Kaupungistuminen uhkaa viedä opettajatkin isommalle paikkakunnalle. Mistä meille saadaan riittävästi osaavia opettajia?

    Perustammeko naapuripaikkakuntien kanssa yhteisen ”opettajapoolin” (ei ole minun keksimä termi), josta saamme käyttöömme kieltenopettajia, tuuraajia sekä muita osaajia, kuten ohjaajia. Kieltenopettaja voisi käydä opettamassa Keuruulla, Haapamäellä ja Multialla. Tällöin hänen vuosityöaikansa tulisi täyteen, eikä tarvitsisi tehdä osa-aikatyötä.

    Näkökulma: Talous

    Kunnan talouden pitää sopeutua muuttuvaan maailmaan. Tämä tarkoittaa sopeutumista kaikessa. Väestö vähenee, lapsimäärä pienenee – kulut kasvavat? Tosi asia on, ettei ”budjetista saa enää rahaa”. Budjetin raha tulee verorahoista ja jos meitä ei ole, niin paljon kuin ennen – ei sitä rahaakaan ole.

    Talouteen vaikuttaa moni asia: Oppilasmäärä (=valtiolta saatava raha), palkat, kiinteistön ikä ja korjaustarpeet, materiaalit, ruoka, energiat, jne. Näistä saadaan monta muuttujaa, josta pitää laskea kannattavuus. Talous voi olla näistä mustavalkoisin asia, jos olemme vain taulukkolaskennan perässä.

    Näkökulma: Politiikka

    Politiikka – on tunteita ja tietoa sekä tietämättömyyttä.

    Luotammeko laskelmiin, tunteisiin, tutkimuksiin, naapurin mielipiteeseen vai mihin? Tämä joukko haluaa laskelmia ja tuo ryhmittymä haluaa kasvisruokaa. Kolmas haluaakin uuden koulun. Kuka on oikeassa?

    Mielipiteeni

    Kouluverkko vaatii isompaa katsantoa, eikä pelkästään vain tarkastelemalla Keuruun kouluja, henkilökuntaa, oppilaita – Vaan tarkastelemalla naapuripaikkakuntien kanssa yhdessä.

    Uskon meidän kunnassamme olevan ammattilaisia selvittämään tätä – Onko meillä uskallusta lähteä tutkimusmatkalle?

  • Vaalikoneet ja vastaukseni kuntavaalit 2025

    Vaalikoneet ja vastaukseni kuntavaalit 2025

    Vaalikoneiden linkit avautuu suoraan minun vastauksiin.

    Vastauksistani

    Vaalikoneita täyttäessä huomasin arvomaailmani muuttuneen sitten viime vaaleista, jolloin kunnan asiat olivat aika pitkälle uusia. Tiesin pääpiirteissäni mitä kunnassa tapahtuu ja mitä palveluita tuottaa.

    Arvomaailma ja sen muuttuminen

    Arvomaailmani muuttuminen johtuu myös minulle tapahtuneesta tapaturmasta, josta toipuminen ei ollut helpoimmasta päästä. Samalla, kun meni työkuviot uusiksi ja löysin itseni ammatillisen opettajan hommista. On ollut mielenkiintoista löytää itsestä uusia kykyjä. Toimiminen amiksessa on tuonut monipuolisia näkökulmia moniin asioihin.

    Viime toukokuussa aloitin ammatillisen opettajan koulutuksen Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, joka on viimeisiä kursseja vaille valmis. Koulutus on ollut tosi antoisa ja olen saanut paljon uusia työkaluja tehdä mitä työtä vaan.

    Lähes kaikkiin vaalikoneiden vastauksiin olen antanut perustelut, joka on suurelti näiden viime vuosien tapahtumista johtuvia.

    Vaaliteema ja periaatteeni

    Minulla ei ole varsinaisesti ollut muuta vaaliteemaa, kuin että tutustun päätettäviin asioihin ja pyrin löytämään oikeaa tietoa, kuinka asioihin vaikutetaan ja mihin päätökset vaikuttavat.

    Yrittäjänä periaatteeni on ollut, tehdään asiakkaille tietoteknisiä ratkaisuja kohtuullisin kuluin. Järjestelmät pitää olla sillä mallilla, että tietojenkäsittely ei vaarannu syystä tai toisesta. Kuitenkin asiat tehdään niin, että ne ovat käytettäviä ja saavutettavia.

    Pysytään annetussa budjetissa.

    Lautakunnat

    Kokemusta on tullut lisää, kun olen päässyt olemaan eri lautakunnissa, ehkäpä poikkeuksellisen paljon. Alkuun oli määräaikainen jäsenyys silloisessa sivistyslautakunnassa, joka liitettiin uuteen Kasvun ja hyvinvoinnin lautakuntaan. Sivistyslautakunnassa pääsin tutustumaan peruskouluun ja varhaiskasvatuksen asioihin ja päätöksiin.

    Olen ollut Keurusselän ympäristönsuojelujaoksessa koko tämän kauden, joka on mielenkiintoinen paikka ympäristö-asioihin Keuruulle ja Mänttä-Vilppulaan.

    Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunnassa olin alkuun varajäsen ja marraskuusta alkaen varapuheenjohtaja. Lautakunnassa on käsiteltävänä asioita laajalla aihepiirillä. On käsiteltävänä tieavustuksia, kuntapaikkoja maahanmuuttajille, ympäristövaikutusten arviointipäätöksiä, avustuksia, jne.

    Yhteistä näille lautakunnille on se, että tietomäärä on iso. Lait ja asetukset sekä määräykset vaikuttavat paljon esiteltäviin asioihin ja päätöksiin. Kun haluaa vaikuttaa, niin sitten luetaan lakeja ja asetuksia. Onneksi meillä Keuruulla on hyviä viranhaltijoita, jotka tuottavat hyvin valmisteltuja asioita. Välillä voidaan palauttaa asioita valmisteluun, joka on harvinaisempaa. Yleensä siinä on käynyt, niin ettei ole otettu kaikkia näkökulmia huomioon ja sitten täydennetään asiaa.

    Lautakunta työskentely on minun mielestä keskustelua muiden kanssa ja kysymyksien esittämistä, jotta voidaan varmistua asioiden oikeellisuudesta ja huomioida eri näkökulmat sekä lait ja asetukset. Se mistä olisin huolissani Keuruun lautakunnissa, siellä on yllättävän paljon hiljaisia jäseniä, jotka eivät montaa sanaa sano.

    (Vara)Valtuutettu

    Varavaltuutettuna olen toiminut viime vuoden lokakuuhun asti, jolloin nousin varsinaiseksi valtuutetuksi. Valtuustossa toimiminen on jäänyt vähemmälle, jossa on sitten ylin päätäntävalta käsiteltäviin asioihin. Monet asiat ovat käyneet ennen valtuustoa jo ainakin yhdessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa. Joten niitä on käsitelty monen ihmisen voimin. Onkin ollut mielenkiintoista toimia vara- ja valtuutettuna, vaikuttaa asioihin.

    Tutustu muihin Keuruun ehdokkaisiin!

    Tutustu myös muihin Keuruun Kokoomuksen ehdokkaisiin – Me olemme kaikki hyviä ja jokaisella on jokin erityisosaaminen!

    Jos Kokoomus olisi kulkupeli, olisi se…

    Loppuun vielä pieni kevennys. Tämä oli hauska vertaus ja osui sattumalta omalle kohdalle, joten nostetaan tähän esiin. Olen polkupyöräilijä ja kannatan kaikkea pyöräilyä.

    Kuvassa on sähköpolkupyörä ja teksti, jos Kokoomus olisi kulkupeli, se olisi…

  • Tapahtumissa mukana – maaliskuu 2025

    Olen mukana seuraavissa tapahtumissa

    • Lauantai 12.4. klo 17-19 Vaalisauna
    • Lauantai 12.4. klo 11-13 Vaaliteltta K-Supermarket
    • Lauantai 5.4. klo 15.30-17 Vaaliteltta Sale Haapamäki
    • Lauantai 5.4. klo 11-13 Vaaliteltta K-Supermarket
    • Lauantai 29.3. klo 10-13 Tori (osan aikaa)
    • Torstai 28.3. klo 17-19 Iltateet
    • 22.3. klo 12-14 Vaalijumppa
    • 21.3. klo 16-18 Vaaliteltta

    Keuruun seudun Kokoomuksen tapahtumat

    Klikkaa tästä.

  • Digiloikka oikealla asialla – pyyhkäistään palvelut sujuviksi!

    Ammatillinen opettaja, tietotekniikka-alan yrittäjä ja aktiivinen vaikuttaja. Olen perhekeskeinen ja yrityslähtöinen päättäjä, joka perehtyy asioihin huolella ja tekee päätökset tietoon perustuen. Kokemusta vaikuttamisesta minulla on erityisesti paikallisesta yhdistystoiminnasta sekä yhteistyöstä eri yritysten kanssa, minkä ansiosta tiedän yhteistyön arvon käytännössä.

    Keuruun väestön ja oppilasmäärien väheneminen vaatii vastuullista taloudenhoitoa ja resurssien järkevää käyttöä. Kannatan joustavien digitaalisten palveluiden kehittämistä sekä fiksuja ja kestäviä energiaratkaisuja. Tavoitteenani on vahvistaa paikallista elinkeinoelämää, tukea aktiivista yhteistyötä kuntalaisten, yritysten sekä naapurikuntien kesken.

    Edistän Keuruun pitovoimaa panostamalla viihtyisään asuinympäristöön ja kuntalaisten tarpeita vastaaviin, tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Retkeilyn ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet ovat myös keskeinen voimavara, joita haluan vahvistaa kunnan elinvoiman ylläpitämiseksi.

  • Kunnallisvaaliehdokkaaksi

    Kunnallisvaaliehdokkaaksi

    Päätin lähteä Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaaksi, koska monialainen osaamiseni ja laaja-alainen ajattelutapani voivat hyödyttää Keuruuta. Minulla on kokemusta eri aloilta, mikä auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja etsimään ratkaisuja yli perinteisten rajojen.

    Olen toiminut pitkään vapaaehtoistyössä eri yhdistyksissä sekä yhden kauden varavaltuutettuna ja osan aikaa valtuutettuna, osallistuen monien lautakuntien työhön. Tämä on antanut arvokasta näkemystä keuruun kunnan päätöksenteon haasteista ja mahdollisuuksista.

    Keuruu tarvitsee päättäjiä, jotka uskaltavat ajatella toisin, ehdottaa uusia toimintatapoja ja tehdä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi. Meidän on kehitettävä kuntaa resurssiviisaasti, karsittava päällekkäisyyksiä ja etsittävä tehokkaampia tapoja toimia – unohtamatta ihmisläheisyyttä.

    Päätöksentekoon tarvitaan tietoa kunnan sisäisestä toiminnasta, lainsäädännöstä ja asetuksista, mutta myös kykyä soveltaa ja nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet.

    Olen valmis tekemään työtä Keuruun hyväksi – yhdessä, fiksusti ja rohkeasti.